Eilen oli pyhäpäivä, mutta mie en käyttänyt sitä kuten olisi pitänyt. Sen sijaan siivosin ja pesin viisi koneellista pyykkiä.

Kolmannen koneellisen kohdalla meillä soi ovikello, ja miun melko uusi tuttavuuteni tästä samasta pihasta tuli käymään kahvilla. Juteltiin niitä näitä Pääsiäisen touhuista ja kulusta, ja kun lopulta päädyttiin pyykinpesuun, mie sain kokea, mikä on oikeasti kysymystulva. Mie en siis pitänyt asiaa millään tavalla pahana, päinvastoin, mutta tästä innoittuneena miun tämänkertainen postaus keskittyy nimenomaan tuohon aiheeseen – pyykinpesuun, mustalaisittain.

Otetaanpa sellainen asia kuin puhtaus, siis kun puhutaan siivoamisesta, pyykinpesusta, jne. konkreettisista asioista. Tietysti jokainen ihminen ymmärtää sen omalla tavallaan, ja näin on tietysti mustalaisillakin vaikka mustalaiskulttuurissa tuo puhtaus itsessään on yksi tärkeimmistä arvoista ja arvostetuimmista asioista.

Mie luulen, että jokainen ihminen on hyvillään ja tuntee olonsa hyväksi, kun on puhdasta vaatetta päällä, mutta mustalaisilla puhtaat vaatteet on yhdenlainen kunniakysymys ja tavallaan siut senkin pohjalta luokitellaan joko hyväksi tai huonoksi mustalaiseksi. Puhtaus tietysti kertoo hyvyydestä ja siitä, minkälaiset tavat siulla epäilemättä muuten on (ja tässä kohdin mie en nyt puhu omista ajatuksistani vaan yleisistä asenteista ja arvoista mustalaisten keskuudessa) – näin ollen hyvät. Likaiset vaatteet taas puhuvat päinvastaista, ja sie saat likaisissa vaatteissa helposti ”rahnun”, tavoista viis veisaavan (”Ja eihän tää varmaan tavoista mittään tiiäkkään”), parjatun raukan leiman. Rahnuksi leimaannuttuaan ihmisen on hankala saada sitä leimaa otsastaan pois, ja etenkin naisihmisen kohdalla tuo on todella paha ja iso asia.

Tiivistettynä voisi sanoa, että puhtaat vaatteet on siis pakko olla aina kaikilla vauvasta vaariin, jos mielii olla arvostettu ja kunnioitettu. Niin suuri asia se meillä on, ja niin suurena osana se kulttuuriin kuuluu.

(Tähän väliin nyt sellainen juttu, että joku voisi valaista miulle, millaiset arvot tässä asiassa on valtakulttuurissa? Siis totta kai mie sen tiedän, että puhtaat vaatteet on valtakulttuurissakin ihanteellisimmat (no kukapa ei näin ajattelisi), mutta millaisena likaisissa vaatteissa kulkevaa ihmistä pidetään? Tai jos kulkee likaisissa vaatteissa, jääkö siitä kenties pysyvä leima vai ajatellaanko että tuota sattuu paremmissakin piireissä?)

Naiselle on kunnia-asia huolehtia, että perheellä on puhdasta päällä ja tietysti myös puhtaita petivaatteita ja muita tekstiilejä. Näistä huolehtimaton nainen on yksiselitteisesti kunniaton ihminen, näiltä osin. Tietysti on eri asia jos ei oikeasti pysty huolehtimaan pyykinpesusta, mutta silloin yleensä on apuvoimia ja asiat tulee silti hoidettua.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että heti vaatteiden likaannuttua vähänkin ne vaihdetaan puhtaisiin. Miun selittäessä tätä naapuri kysyi, että oikeastiko mie vaihdan vauvalle saman tien vaatteet, jos vaikka bodyyn tulee pieni maitotahra. Mie vastasin tuohon, että en välttämättä saman tien, mutta mahdollisimman nopeasti kuitenkin, viimeistään silloin, kuin mie itse tuon läntin huomaan, heh heh. Naapuri tuntui olevan hieman ihmeissään, mutta mie muotoilin ja muotoilen tässäkin asian tällä lailla: Miksi mie pitäisin lasta vähänkään likaisissa vaatteissa, kun en mie itsekään tahdo niin kulkea, maitotahrat rinnuksilla. Naapuri nyökytteli, ja siitä päädyttiinkin siihen, että eikö meille tuolla vaatteiden vaihdolla tule valtavasti pyykkiä.

Kyllä, näinhän se on. Pyykkiä pitää pestä paljon. Joskus tuo viisi koneellista riittää, joskus ei. Riippuu vähän, kenen pyykkejä/mitä pyykkejä on pestävänä. Mustalaiskulttuuriin kun kuuluu, että pyykit erotellaan tarkasti toisistaan pesuohjeen ja värin lisäksi myös henkilön iän, sukupuolen ja pestävän tekstiilin käyttötarkoituksen mukaan.

Käytännössä miesten ja naisten vaatteita ei pestä samoissa koneellisissa, eikä vanhempien ja lasten vaatteita samoissa koneellisissa. Pienten lasten vaatteita ei tarvi erotella tuolla lailla, mutta nuorison kohdalla näin jo tehdään, eikä teini-ikäinen yleensä enää pese pyykkejä edes samassa koneessa kuin vanhemmat tai pienet lapset.

Alusvaatteita ja sukkia ei pestä samoissa koneellisissa kuin päällysvaatteita, silmipyyhkeitä (=kasvopyyhe) tai tyynynpäällisiä. Petivaatteet on henkilökohtaisia, ja vain vanhempien petivaatteet voi pestä yhdessä koneellisessa, samoin kuin pienten lasten. Muuten kunkin petivaatteet pestään erikseen. Jos keittiön tekstiilit pestään pyykkikoneessa, ne erotellaan muista tekstiileistä. Myö ei tehdä niin, vaan keittiön verhot, liinat, ym. pestään keittiössä erillisessä pesuastiassa, joka on oikein noille varattu.

Kaiken tämän lajittelun jälkeen voi siis sanoa, että pestävää todella riittää ja monta koneellista on pyöritettävä, jotta kaikki saadaan pestyä. Suuresta pyykinpesutarpeesta johtuen myökin ollaan ostettu kaksi pyykkikonetta. Tällä hetkellä myö ollaan pesty niissä sekaisin sekä lasten että vanhempien vaatteita, mutta lasten kasvaessa toinen kone valjastetaan pelkästään lasten käyttöön, niin ei tarvitse erikseen pyykkituvissa kulkea. (Tässä pihassa sellainen on, mutta sattumoisin kyseinen pyykkikone on ollut rikki viimeiset kolme kuukautta, joten eipä sillä paljon pestä…)

Kuivaaminen on luku sinänsä; jos meillä olisi kuivausrumpu, pitäisi kuivattavat vaatteetkin erotella samalla tavalla. Tässäpä siis syy sille, miksei meillä kuivausrumpua ole, sen sijaan meiltä löytyy useampi pyykkiteline ja pohjakerroksesta kuivaushuone, niillä myö on pärjätty :)

Tällä hetkellä pyykin kuivaaminen on helppoa, sillä meillä ei ole talossa nuorisoa, jonka täytyisi piilotella alusvaatteitaan muilta tai laitella pyykkejään kuivaamaan paikkaan, joka ei olisi meidän vanhempien näkösällä. Siispä mie pystyn pesemään ja kuivaamaan pyykkiä myös tuolla alakerran kuivaushuoneessa. Tulevaisuudessa miula ei välttämättä ole asiaa sinne, ellei myö sitten keksitä asialle jotain toista, toimivampaa ratkaisua, joskaan mie en osaa sanoa, mikä sellainen voisi olla…

Joka tapauksessa mie sain meidän pyykit eilisen osalta pestyä, tänään alkaa taas uusi rumba. Välillä mie koen pyykinpesuoperaation raskaaksi, mutta tiedättekö... mikä on ihanampaa, kuin puhtaiden pyykkien tuoksu, kaiken sen työn jälkeen? Siispä kohti uutta päivää valoisin mielin, sitä samaa valoa mie toivon teille kaikille tähän päivään.

 

Siunauksin,

Kaalojuuli