Myöhäiseksi meni, sillä eilinen oli niin saamaton päivä etten mie saanut aikaiseksi oikeastaan mitään. Tänä päivänä mie nautin siis noin puolitoistakertaisesta urakasta tavalliseen verrattuna ja tekemistä on riittänyt. Tänä iltana mie valaisen teitä siis Pääsiäisestä, jonka viettoa mie osin täällä meidän osalta jo aiemmin hieman sivusin.

Pääsiäisellä on mustalaisille parikin merkitystä riippuen ihmisen omasta iästä: myö aikuiset keskitytään enemmänkin Pääsiäisen taustaan ja sanomaan, lapset taas odottavat innolla sitä makeaa hetkeä, kun paperista paljastuu pääsiäispupu tai joku muu herkullinen yllätys :-)

Pääsiäiseen valmistaudutaan eri tavoin. Osa (=miun mielestä silti melko harva) viettää paaston aikaa ja keskittää energiansa rukoilemiseen ja hiljentymiseen, asioista pidättäytymiseen. Meillä ei paastota, mutta Pääsiäisen lähestyessä Raamattu on kyllä tavallista enemmän esillä ja Pääsiäisen tapahtumia muistellaan lauluissa, luvuissa ja rukouksissakin. Mie taisin aiemmin kirjoittaakin, että lapset myö ollaan siltä kaikkein raskaimmalta osuudelta vielä ”jätetty pois” tai miten mie sanoisin, lapset kun ovat tosiaankin vielä lapsia. Kyllähän meillä Pääsiäisen merkityksestä on puhuttu ja lapset ovat mukana monessa, mutta esimerkiksi mitään Kärsimysnäytelmää mie en missään nimessä antaisi lasten katsoa enkä siksi siitä raadollisimmasta osuudesta niin tarkkaan heille puhuakaan. Mie ajattelen, että heille on parasta ymmärtää asia niin, että suuresta surusta on kummunnut suuri ilo, jonka vuoksi juhlitaan. Miun ajatus pätkii, joten kerronta on nyt hieman kankeaa, mutta ymmärrättehän?

Siivoaminen ja koristeet kuuluvat Pääsiäiseen valmistautumiseen myös, Joulun tapaan kotia aletaan pukea Pääsiäiseen ja kevääseen. Tekstiilejä vaihdetaan, rairuoho ilmestyy pöydälle pikkuisine tipuineen, pupuineen ja sekaan piilotettuine suklaineen. Narsisseja ja tulppaaneja näkyy myös pöydillä, jos tuvassa on yksikään, joka kukista pitää.

Lapsille haetaan pajunoksia joita yhdessä koristellaan ja kaappeihin varataan suklaata ja karkkia ovella vierailevien pikkunoitien iloksi. Oman kodin virpojille voidaan varata pajunoksien lisäksi muutakin rekvisiittaa. Miun veljen tytölle oli laitettu mukaan pikkuinen varsiluuta, kahvipannu ja musta pehmokissakin oli luudan päälle laitettu istumaan. Ihana ajatus, jonka miekin haluan toteuttaa ensi vuonna :-)

Pääsiäisen herkut valmistuvat oman kodin lämmössä jos kotosalla ollaan. Viime Pääsiäisenä mie tein hedelmäkakun, rahkapullia ja suklaakakkua. Tarjolla oli myös mämmiä vaniljakastikkeella ja kermalla, valinnanvapaus. Pääruokana syötiin lammasta, joka on vähän vieraampi herkku meillä ja josta tuli miun sähläilyn tautta hieman liian kuivaa, ja jota mie en sitten varmasti ensi vuonna laita (R: ”Älä ole niin varma”). Hmm… Keitinhän mie sitten kananmuniakin, vaikka niitä meillä kyllä syödään muutenkin.

Vaikka myö laitettiin pöytään tällaista, niin miusta mitään erityisempää perinnettä pääsiäisherkuille ei ole, syötävät ovat ihan ajanmukaisia ja varmaan aikalailla samantyyppisiä kuin teidän lukijoidenkin pöydissä, vaikka niin kuin mie sanoin niin lammas saa miun osalta jäädä tasan tarkkaan tähän kun mie en sen laitossa koskaan onnistu.

Pääsiäisen aikaan on tyypillistä monen muun juhlan aikaan kokoontua yhteen ja kyläillä toisissaan. Meilläkin oli viime Pääsiäisenä ”vieraita”, sukulaisia ja hyviä ystäviä.

Mitäs mie vielä? No, kokolla käynti on kuulunut meidän Pääsiäiseen vahvasti siitä asti, kun lapsia meille on suotu. Siellä on mukava värjötellä, nauttia leudosta tai kipakasta ilmasta, makkaran tuoksusta, pysytellä omalla porukalla, etsiä väkijoukosta tuttuja kasvoja tai tutustua uusiin ihmisiin.

Huomenna puhutaankin sitten romanipäivästä :-)