Anteeksi, anteeksi, anteeksi. Miun piti tulla tänne aamusta vastailemaan, mutta R:llä olikin miun yllätykseksi vapaapäivä ja hän oli järjestänyt meille muuta ohjelmaa. Myö ollaan juuri tultu Mökille, syöty ja nuorimmainen on R:n kanssa levähtämässä samalla, kun tytöt leikkii keskenään. Niinpä miula on tilaisuus omistaa hetki vastauksille.

 

Kuinka helposti sait työpaikan? Törmäsitkö ennakkoluuloihin?

 Onko teillä joku perinne josta haluaisit luopua?

 Onko arki ja juhlakorut erikseen (kun ne on usein niin näyttäviä aina)?

Miun kohdalla työnsaanti ei ollut kovin helppoa. Mie kävin lukemattomissa haastatteluissa joista osassa sanottiin heti suoraan miun tultua paikalle, että myö ei palkata tänne romaneja. Yhdessä haastattelussa kyseltiin, voinko mie pitää kokin vaatteita ja kun mie sanoin että voin, miulle hymyiltiin. Mie ehdin jo miettiä, että mitä hyötyä on hyvillä papereilla tai ammatilla, kun ei se kerran tuo miulle töitä… Pitkän työnhaun ja lukemattomien haastattelujen jälkeen lopulta onnisti ja se olikin varmaan yksi miun elämän kohokohtia.

Mie en tiedä haluaisinko luopua mistään, mutta miusta tapoja pitäisi väljentää joiltain osin. Mie meinaan nyt vaikka väistämisvelvollisuutta, mie toivoisin ettei se esimerkiksi koskisi koko sukua vaan rajoittuisi vain niihin asianomaisiin henkilöihin. Miula on itsellä ollut hankaluuksia tuon asian takia, joten mie en luonnollisesti sitä hirveän hyvänä näe…

Miula on arki ja juhlakorut erikseen. Samaa tyyliä ne kyllä on ja olen mie nähnyt miun juhlakorujen tyyppisiä että joku pitää arkena ja… Mie pidän arkena vain renkaita ja tietysti vihkisormuksia, mutta juhlana vaihdan näyttävämmät korut päälle.

 

Mun käsityksen mukaan romanilapsia ei ole kovin paljon maksullisten harrastusten parissa. Aiotko/aiotteko opastaa lapsenne jonkin harrastuksen pariin? Minkä?

Mitä tapahtuu karkumatkalla? (Kun nuoripari karkaa.) Mitä tarkoittaa sanonta "vesisade mustalaiset vihkii"? Onko paha asia, jos karkumatkalla käymätön (sinne aikova) seurusteleva pari on kaksin samassa huoneessa?

Onko teillä rokokoohuonekalut? Miksi ne muuten ovat niin suosittuja? Ulkonäönkö takia vai onko joku toinenkin syy?

Minkälaisena koet naisen aseman romaniyhteisössä yleensä? Entä omasi? Kerrot kuitenkin Kaksplussan puolella, että miehesi on toivonut sinun pysyttelevän vielä kotona. Minusta olisi karmeaa, jos minulle esitettäisiin tuollaisia rajoitteita vain siksi, ettei lapsia haluta hoitaa muualla... En halua loukata, mutta minusta romaniyhteisön asiat tuntuvat olevan aika lailla miesten hallinnassa, enkä itse voi ymmärtää tuota. Itse kannatan tasa-arvoa enkä lakkaa ihmettelemästä romaninaisten alistumista moiseen.

Tuosta korvakorukirjoituksesta tuli mieleen vielä, että minkä ikäisenä korvakorut sitten yleensä romanilapselle laitetaan? Minä olen nähnyt lävistettyjä korvia vain tytöillä/naisilla, voiko romanipoika halutessaan lävistää korvansa?

Mie toivoisin että miun lapset löytäisivät iloa elämäänsä musiikista ja liikkunnasta. Vanhin tyttö käy tanssiharrastuksessa jo, ja kyllä miusta se olisi hyvä harrastus vaikka kahdelle nuoremmallekin. Tietysti lapsen mukaan, mistä tykkää.

On ihan parista kiinni, mitä reissussa tapahtuu. Mutta yleensä tuo reissu on aika viihdepainotteinen, samalla tavataan omanikäisiä sukulaisia.

Ennen on sanottu, että vesisade vihkii mustalaiset, koska virallisia avioliittoja ei ollut oikeastaan lainkaan (koska kirkko kieltäytyi jakamasta toimituksiaan mustalaisille).

Siun mainitsemassa tilanteessa pitäisi olla paikalla kolmas henkilö, jotta ei tule vääriä käsityksiä, mutta ei se nyt mikään kuolemansynti ole.

Meillä on suurin osa kalusteista rokokootyylisiä, kyllä… Mie luulen niiden suosion johtuvan näyttävyydestä, joka meillä jotenkin tuntuu kuuluvan joka asiaan. Mikäs tässä, kyllä näitä ihan mielikseen katsoo.

Miusta valtaosa mustalaisnaisista ajattelee asemansa hyvänä, vaikka eihän näin ole. On onnettomia suhteita ja liittoja ja ne heijastuvat sitten myös naisen asemaan jo kotielämässä. Kyllähän jokainen myöntää että miehillä on enemmän vapauksia esim. liikkumisen suhteen mutta enpä mie nyt toisaalta haluaisikaan juosta tuolla jossain illat pitkät näin kun on perhettä jo. Miun asema on miusta hyvä, vaikka mies meillä yleensä viimeisen sanan sanookin. Mutta en mie näe sitä huonona asiana. Tällainen roolijako on miusta ihan hyvä tällaisenaan enkä lähtisi sitä välttämättä millään lailla muuttamaan.

Korvakorut laitetaan yleensä ennen kouluikää. Mie tiedän vanhempia jotka on laitattaneet korvakorut jo ihan vauvoille mutta mie en näe tuota aiheelliseksi, niin kuin annoin aiemmin ymmärtää.

 

Voi kun en ajoissa ehtinyt, mutta saanko vielä kysyä: kuuluuko naisen pukuun jotkut tietyt kengät, vai mitä yleensä käytetään? Onko niillä mukava kävellä ja käykö romanit (miehet/naiset) kävelyillä, lenkkeilemässä tms? Kun en ole ikinä nähnyt, mutta toisaalta ei meillä päin muutenkaan ole romaneita paljon. Kai. Mutta kun liikunta on terveellistä ja kuntoa pitäisi hoitaa... Eikö romaninaisen (miehen?) mieleen tule haluta vetää lenkkarit, pipo ja verkkarit päälle ja lähteä juoksemaan pururadalle tai päiväkävelylle ystävän kanssa?

Voi kuule, kysymyksiä olisi vaikka kuinka, mutta ei tule aina mieleen. Ihana tämä blogisi, aivan ihana!

Eihän tuo haittaa kun mie olen itsekin myöhässä, ja kysyähän saa aina jos jotain mielessä, mie vain ajattelin että näin on ehkä helpompi esittää kysymyksiä jollei muuten kehtaa ottaa asioita esille…

Yleensä käytetään mustia/tummia korkokenkiä, ”lasikengät” (läpinäkyvät muoviset) on myös muotia. Kenkä voi olla korkea avokas tai korkeilla kiilapohjilla oleva kenkä tai korkeakorkoinen sandaletti. Kiilapohjakengillä kävely on helpointa ja mukavinta mutta jostain syystä miekin useimmiten valikoin piikkikorkoisempia kenkiä, jotka on ulkonäöllisesti priimaa mutta mukavuus on ihan jotain muuta. Yleensähän se noin meneekin että ulkonäkö painaa enempi kuin mukavuus. Eihän tuo tietenkään paha ole, jos kengillä ei ole tarkoitus juurikaan kävellä…

Myö ollaan käyty perheen kesken kävelyillä ja miulla on ystäviä (valkolaisia ja mustalaisia), joiden kanssa mie olen käynyt ulkoilualueilla lenkillä. Perheen kesken kävelyllä tamineet on tietysti samat kuin yleensäkin, tosin silloin mie valikoin kävelylle sopivammat kengät eli nuo kiilapohjat. Varsinaisia lenkkejä varten miula on juoksukengät ja muut liikuntavaatteet mutta se on tietysti asia erikseen koska enhän mie oikein kenenkään näkösällä lenkkeile. Sama salilla, jossa mie olen taas jonkin aikaa käynyt… Miun mies käy myös pitämässä kuntoaan yllä salilla.

Kysy vain lisää sitten kun siun mieleen tulee, tämä on siinä mielessä ihan avoin blogi :-) Kiitos kehuistakin, mie olen miettinyt josko tätä kukaan lukee tai liekö tämä ketään kiinnostaa…

 

minua kiinnostaisi tietää onko tällainen joskus kuulemani ihan urbaanilegendaa; nimittäin jos mustalaisten oven yläpuolelle kirjoittaa verellä/punaisella jotain, pakkaavat mustalaiset kamppeensa ja muuttavat pois. Pitääkö paikkansa? Ja mitä tuo jokin, mitä kirjoitetaan, tarkoittaa?

ps. Innolla seurailen tätä sinun blogia, on tosi mielenkiintoista luettavaa! :)

Mie olen muuten joskus kuullut jutun (mie en tiedä, oliko tosiaan vain juttu vai onko tapahtunut oikeasti, jutunkertoja oli tunnettu puheistaan, jotka eivät kaikki olleet totta). Meissä on paljon taikauskoista väkeä ja toisaalta verellä kirjoittelu viittaa (ainakin miusta) saatananpalvontaan, joka on myös pelätty asia. Siksi tuossa miusta voi olla totuuden siemen. Tosin myö ketkä ollaan uskossa, todennäköisesti käytäisiin taistoon ihan ”hengellisin asein”, ei miulle ainakaan tulisi ensimmäisenä mieleen muuttaa pois.

 

Kiitos kaikille kysymyksistä!