Meillä on ollut vieraita torstaista asti. Mie luulin, että tulevat vasta perjantaina, mutta tekivätkin yllätyksen… Mukavaa on kyllä ollut. Miun vanhemmat tulivat käymään, samaten miun yksi siskoista perheensä kanssa. Miun vanhemmat lähtivät tänä aamuna ja päivällä sai siskon mies puhelun, jonka takia lähti sitten pariksi päiväksi muihin maisemiin. Sisko lapsineen jäi vielä tänne ilahduttamaan meitä. Mielelläni mie olisin kyllä muutkin täällä pitänyt, mutta kun miun vanhemmillakin on lukemattomia paikkoja joissa käydä ja ihmisiä joita pitäisi käydä katsomassa… Osa on kyllä käynyt pistäytymässä täällä meillä tänä aikana, mutta vuoroin vieraissa. No tämä päivä on sitten oltu nuoremmalla porukalla.

Mie meinasin kirjoittaa tähän jonkinnäköisen pohjustuksen siitä, että kyllä mustalaiskodissakin äitienpäivää vietetään (jos vain elossa on joku äiti, joka päivälle antaa merkityksen) mutta miepä säästän tämän myöhemmäksi ja kirjoitan juhlapyhistä yleensä tässä lähiaikoina. Ja kun mie nyt hylkäsin ajatukseni tuosta, niin kerron teille nyt äitienpäivästä täällä Mökillä.

Miun päivä on ollut ihana. Miusta tämä päivä muutenkin on muistutus (vaikka miten voisin olla muistamatta) elämän hienoimmista asioista, siitä mitä miula on ympärillä, miun perhe. R ja lapset, parasta, mitä miula on.

Aikaa on mennyt paljon pöydässä, kahvin ja herkkujen äärellä, mutta on myö muutakin saatu aikaan. Puhtaassa kodissa on päivän vietto tapahtunut, koska eilen tehtiin perusteellinen suursiivous. Tänään on tehty pakolliset imuroinnit, muuten myö akat ollaan lähinnä nautittu rauhallisemmasta päivästä.

Aamusta annoin omalle vanhimmalleni rannekorun ja hajuveden, sisarelta ne saivat suklaata ja huivin. Kukat ja kortti myö laitettiin yhteisesti. Kyllä hymy niiden kasvot valaisi, mieltymyksen näki heti.

Vanhempien lähdön jälkeen jaettiin kortit tällä pienemmällä sakilla. Mie sain kolme korttia, jotka lapset olivat tehneet tätinsä kanssa. Tytöt olivat piirtäneet itse kortteihin, vanhempi oli tädin avustuksella kirjoittanut haparoivin kirjaimin äitienpäivätoivotuksetkin. Nuoremman tytöt tekstit oli kirjoittanut täti. Nuorimmaisen kortista löytyi painetut jalanjäljet ja toivotukset. Näin ilman kuvaa työ ette nyt voi ymmärtää miten valtavan herttaisista korteista oli kysymys, tosissaan sulattivat miun sydämen. Niin kävi siskollekin omien lastensa korttien kanssa.

R muisti kukkakimpulla ja tokaisi ettei olisi parempaa äitiä meidän lapsille voinut toivoa.

Äitienpäivätarjottavat mie tein itse vaikka R yrittikin häätää miut pois keittiöstä. Sisko sai lastenvahdinhommat, R pienen vapaahetken ja mie tilaisuuden tehdä sitä mistä tykkään. Eihän tämä yhtään huono kauppa ollutkaan…

Myö siis syötiin kurkkusuomuilla (=kurkun palasia, jotka laitetaan kalan päälle siten, että ne muistuttavat suomuja) ja tillillä päällystettyä savusiikaa vierellään salaatinlehtiä, sitruunaa ja tomaattia. Ateriaan kuului tietysti myös keitetyt perunat (päällään yllättäen tilliä) ja hollandaise- kastike, johon siihenkin mie ripottelin tuota tilliä makua korostamaan. Hiivaleipä myö leivottiin siskon kanssa eilen illalla ja sitä nautittiin tälläkin aterialla. Tarjolla oli myös tonnikala-kananmunasalaattia. Jälkiruuaksi syötiin marjaisia marenkikoreja, päärynä-mansikka-täytekakkua, hedelmäkakkua ja aprikoosikääretorttua. Sanoisin, että makoisaa oli, onneksi mie silti sain hillittyä itseni edes jotenkin…

Herkkujen ohella täällä on nautittu yhteisestä ja kiireettömästä ajasta ja koitettu päästä pöydästä vähän uloskin. Toistaiseksi mie olen ollut suoritukseen tyytyväinen.

Erityisen tyytyväinen mie olin siitäkin, että keskimmäinen lapsi sanoi nukkumaan mennessään että ”Mie äiti rakastan sua. Rakastan, rakastan, ihan rankasti.” Niinpä, kyllähän mie kerron joka päivä lapsilleni että rakastan heitä ja kyllähän mie näitä kuulen lasteni suustakin, mutta ollaanko rehellisiä, onko siltikään mitään parempaa äitienpäivälahjaa kuin omat lapset ja heiltä tuleva rakkaus?

Tähän loppuun vielä oikein hyvää ja ihanaa äitienpäivänloppuiltaa ihan kaikille äideille!

 

Ps. Miten teillä vietettiin äitienpäivää? Miten muistitte omia vanhimpianne tai isovanhimpianne? Muistitteko muita äitejä?